*

Emil Elo

Mitä järkeä urheilussa on?

  • Pekka pari viikkoa sitten Turun jokirannassa - huomatkaa hymy.
    Pekka pari viikkoa sitten Turun jokirannassa - huomatkaa hymy.

"Onko sillä urheilulla mitään väliä", kysytään minulta ja lähipiiriltäni usein.

Vastakysymys on aina yhtä tyhmä kuin alkuperäinenkin kysely: "Ei, mutta millä sitten on 'mitään' väliä?"

Niin, harva asia tässä elämässä on sellaista, jotta sillä mitään väliä olisi. Urheilulla ei ainakaan ole mitään väliä isossa kuvassa. Synnymme ja kuolemme siitä huolimatta, juokseeko Usain Bolt uuden maailmanennätyksen Lontoossa vai ei. 

Tätä elämää on kuitenkin ihan kiva elää - mielummin vielä intohimojen ja tunteiden kautta.

Kerron teille tarinan tahdosta ja intohimosta, jotka tästä elämästä tekevät paljon mielenkiintoisemman:

Minulla nimittäin on ystävä, Hyysalon Pekka, joka oli lupaavimpia suomalaisia freestyle-laskijoita aikoihin. Horisontti selkeänä jätkä voitti kisoja, ja ansaitsi palkintorahoja. Vuoden 2014 olympilaisiinkin oltiin menossa. 

Sitten huhtikuussa vuonna 2010 nuori mies oli kuvaamassa laskuelokuvaa Ylläksellä, kun hän putosi korkeammalta kuin kenenkään kuuluisi pudota. 

Seuraava on katkelma lehtijutusta, jonka olen kirjoittanut aiheesta: 

 

Hyysalo ottaa vauhdit rinteestä. Hän tuntee lumen ja suksien kosketuksen jokaisella solullaan. On tuntenut siitä saakka, kun ensimmäiset sukset ostettiin hänelle kolmevuotiaana.

Välissä oli yksi lautajakso, mutta 90-luvun lopussa jalkoihin ilmestyivät jälleen sukset. Ne vain tuntuvat paremmalta. Tätä nuori mies on tehnyt aina, ja todennäköisesti tulisi aina tekemäänkin.

Nyt tarkoituksena on hypätä feikki tuplakorkki tonni, eli kaksi kertaa oman pään yli pyörien. Edellisenä kesänä opeteltu hyppy on tuttu, se on tehty satoja kertaa ennenkin. Noin 20 metrin lento, siisti ländäys ja mökille

Kaikki on ohi kuitenkin muutamassa sekunnissa.

 

Kävi nimittäin niin, että Pekka joutui koomaan - yhteensä 17 päiväksi. Tuuli oli tarttunut mieheen kesken hypyn ja hän oli pamahtanut kovaan maahan poikittain saaden vakavan aivovamman.

Parikymppinen mies, jolla oli ollut koko elämä hauskaa, havahtui sairaalasta vasta alkukesänä. Arvioiden mukaan olisi suoranainen ihme, jos Pekka enää koskaan kävelisi tai puhuisi. Laskemaan hän ei ainakaan pystyisi - se olisi nyt ohi. 

Ja se masensi. Ei enää koskaan monoja jalkaan, kaakaoita kahvilassa, puuteria naamalla tai ilta-aurinkoa rinteen takana. "Tässäkö tämä oli", mies tuumasi hiljaa mielessään - puhumaankaan kun ei pystynyt. 

Sitten tahtotila, jonka vain intohimon omistava pystyy luomaan, nosti päätään. 

"Kävin ensin lähinnä vain neuro-, toiminta-, puhe- ja fysioterapiassa. Pystyin kuiskaamaan kesäkuun lopussa", Pekka sanoi minulle kun kävin häntä tapaamassa helsinkiläisessä kuntoutuskeskuksessa. 

 

Ei ollut muuta mahdollisuutta kuin yrittää, koska nuoren miehen tahtotila ei jättänyt tilaa ajatukselle jämähtämisestä ”vihannekseksi”. Matka oli nopeaa – päämääränä oli elää, niin kuin kaikkien muidenkin nuorten kuuluu ajatella. Hyysalolla se oli vain konkreettisempaa.

  Hän nousi jaloilleen jo saman vuoden syksynä. 

 

"Normaalin ihmisen näkökulmasta olen varmasti tehnyt aivan helvetisti duunia. Minulle se on kuitenkin niin, että laskeminen on minun elämäni. Miksi en tekisi tätä duunia sen eteen?", Pekka sanoi minulle viime syksynä, kun ihmeitä oli jo tapahtunut. 

No, maaliskuussa 2011 tämä aivovammasta kärsivä kundi, joka ei pysynyt kunnolla pystyssä kävellessään, laski Turun Hirvensalon lapsille tarkoitetussa mäessä toimintaterapeuttinsa kanssa. Sen jälkeen hän on tullut rinteitä alas ympäri maailmaa - ja nauttinut joka solullaan. 

Nyt Pekka nimittäin saa olla jälleen siellä, missä on hyvä olla. Siellä omalla comfort zonella. 

"En luultavasti enää ikinä pysty tekemään niitä samoja temppuja, enkä toisaalta enää haluakaan." 

Mennyttä hän ei kuitenkaan kadu - onhan kyse aina ollut asiasta, jota hän rakastaa. Voisi kuvitella, että vasta 22-vuotias loppuelämäksi invalidisoitunut nuori mies olisi katkera tai masentunut, mutta kun ei ole. Pekka on jopa ihmetellyt minulle ääneen, miten nykypäivänä ihmiset masentuvat liian helposti - elämähän on mahtavaa. 

Nyt varmaan ihmettelette, että miten joku asia voi aiheuttaa sellaisia säväreitä, että sen avulla nauretaan lääketieteellisille ennustuksille päin naamaa? Ja miten voi haluta kyseisen "helvetin" aiheuttaneeseen miljööseen aina vain uudestaan?

Pekka sen tiivisti parhaiten: "Kyllä laskeminen on vain niin siistiä, että c'mon and try me." 

Niin, tarinan opetus? 

Kaikki positiivinen lähtee intohimosta ja siitä polttavasta tunteesta, että eteenpäin on päästävä. Ja tästä kaikesta on myös urheilussa kyse.

Pekan tahtotila ja päättäväisyys toimivat esimerkkeinä, joiden avulla niitä tulevaisuuden lääkäreitä, tv-asentajia, poliitikkoja tai kotiäitejä tehdään. Muu yhteiskunta saa urheilusta viittoja elämään, jotka saattavat perhosvaikutuksena tuottaa loistavia suorituksia kaikilla alueilla. 

Mitä luulette, että Usain Bolt on elämässään tehnyt, kun hän Lontoossa valmistautuu 100 metrin miesten finaalijuoksuun? Kyllä, päättänyt olla siellä ja pyrkinyt sinne. Intohimo, tunne, intohimo, tunne. 

Ja alun kysymykseen liittyen: Älkää kysykö, onko sillä mitään väliä. Ei sillä ole. Mutta kun se urheilussa ilmikäyvä ydin tekee elämästä vaan niin pirun verran mielekkäämpää. 

PS. Alla oleva video on kuvattu keväällä 2011, eli vain vuosi onnettomuudesta.

http://vimeo.com/31139474

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Urheilussa ei nykyisellään ole mitään järkeä:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/94465-missä-vaiheessa-kansallisesta-projektista-tuli-viihdettä

Käyttäjän EmilElo kuva
Emil Elo

Olipa omituinen kirjoitus. Sitä urheilua annetaan kansalle sen vuoksi, että se sitä haluaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Halut voidaan synnyttää. Toisekseen voi kysyä, miksi haluaa.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Urheilu, liikunta on ehto terveydelle. Huippu-urheilu sitä vastoin tekee meistä sairaita. Tässähän taas odotamme Ranskan ympäriajoja ja laskemme huume-ja lisäainerekvisiittaa reitin varrelta.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Tahko Pihkala sanoi: 15 miestä kiertää stadionia juosten 10 000 metrin kilpailua, 30 000 istuu katsomossa ja seuraa tapahtumaa. Pitäisi olla päin vastoin."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Pihkala

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Urheilijat vammsutuvat jatkuvasti ero syistä. Liikuntaelimoen väärinkäyttö voi johtaa kivulisaseen vsnhuuteen. Huippurheilu on sinänsä sairasta viihdettä.

Jaakko Tuononen

Niin. Siis ns. "penkkiurheilussa" ei ole mitään järkeä. Ja ns. "huippu-urheilu" on olemassa näitä katsojia varten. Miten ihmeessä joku saa kiksejä siitä, kun katsoo, miten jotkut tyypit urheilee?

Omituisinta on, miten kaikkein kiihkeimmät urheilufanit tuskit itse pitävät kunnostaan huolta. Huippu-urheilufanatismi ei korreloi kansan fyysisen kunnon kanssa - päinvastoin.

Kansan fyysisestä kunnosta voi olla huolissaan, mutta sitä ei rahan syytäminen urheilun ammattilaisille paranna.

Käyttäjän EmilElo kuva
Emil Elo

"Omituisinta on, miten kaikkein kiihkeimmät urheilufanit tuskit itse pitävät kunnostaan huolta."

Tämä on ensinnäkin absurdi väite, eikä edes hypoteesina olisi mitenkään huippu-urheilun vika.

Pitäisikö huippu-urheilu/ammattiurheilu kieltää? Mitä muuta kieltäisimme?

"Yksilönvapaus!" Huusinko minä sen?

Jaakko Tuononen

Ei ole absurdi väite vaan ihan faktaa. Kaljamahaiset jääkiekkohuutajat baareissaan sen todistaa. Hui, ihan kylmää koko touhu.

Hannu Tanskanen

@Britit veivät kiinalaisen diplomaatin katsomaan juoksukilpailua. Kinkki katsoi aikansa,loihe sitten lausumaan: "Kiinassa on tiedetty 5000 vuotta,että toinen ihminen juoksee nopeammin kuin toinen".

Käyttäjän EmilElo kuva
Emil Elo

Mielenkiintoista. Mitä sitten tapahtui?

Hannu Tanskanen
Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Stadionit tyttyy, eikä vieläkään olla vanhojen kiinalaisten tasolla. Ei edes nyky kiinalaisetkaan.

Käyttäjän EmilElo kuva
Emil Elo

Enää ei myöskään tehdä yhtä hienoja soutuveneitä kuin ennen. Lopetetaanko, jätkät hei, niiden tekeminen kokonaan?

Jaakko Tuononen

Kyllä minä ymmärrän, jos itse urheilee ja on porukassa mukana, niin se on hauskaa. Mutta, että vain katselee kun toiset urheilee, niin siinähän on samat elementit kuin pornografiassa. Jos joku siitä nauttii, niin ok, ei se minua häiritse, mutta pitäisi sentään tunnustaa tosiasiat.

Ei "huippu-urheilua" tarvitse kieltää, ei kai kukaan sitä ole edes näissä kommenteissa vaatinut. Mutta ihmettelen kyllä, kun sitä pitää tuputtaa joka paikkaan ja esim. Ylen uutisissakin tätä kelataan. Voi hyvä ihme sentään. Onko jonkin NHL:n miljonäärin asiat joku uutinen? Minulle ei ole.

Käyttäjän EmilElo kuva
Emil Elo

Kävin lauantaina Tukholmassa katsomassa Pearl Jamia, jonka laulaja Eddie Vedder on maailmanluokan muusikko. En ole koskaan laulanut, ja joku varmasti soittaisi kytät, jos edes yrittäisin.

Silti pidin/pidän kovasti kun lahjakas tyyppi sitä tekee - mieluusti livenä.

Tunnustanko vain tosiasioita, kun myönnän, että olin lauantaina katsomassa yhden sortin pornoa?

Pidän myös maalatusta taiteesta, vailla omaa osaamista. Kävinkö aikoinaan katsomassa Ateneumissa pornoa, kun Picassosta maksoin?

Jaakko Tuononen

No, jos media antaisikin saman painoarvon esim. taiteelle ja tieteelle, kuin urheilulle, niin ok. Mutta kun ei.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Niinpä. Urheiluohjelmat kaikkinensa ovat viihdettä, jossa markkinoidaan urheiluvihdettä ja urhreiluvälineitä ohjelman sisällä ja väleissä muuta tietyillä kanavilla. Ylellä on yli 50 hengen urheiluviihteen markkinointiosasto.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Kovasti mieltäni herkistävä kirjoitus ja kommentit pitkälti saman suuntaisia kuin monesti itse ajattelen.

Toisaalla juoksee kirjoitus, jossa todetaan mm. että opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvat: .. taide, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö ... Urheilusta ei puhuta mitään. Arpajaislaki Veikkauksen voitonjaon kohdalla tuntee sanan urheilu, mutta jo uudemmissa veikkauspeleissä urheilu on tiputettu pois ja liikunta on tullut tilalle. Suunta on hyvä. Urheilu on kaupallista viihdettä, jota ei pidä yhteiskunnan varoin kritiikittömästi tukea.

Hävisiväthän nuo gladiaattorien kamppailutkin ajan saatossa, vaikka kauan niitä järjestettiin kansan vaatimuksesta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Aikoinaan urheilu loi kansallista identiteetti eräänlaisena kansallisena projektina. Olisiko television syytä, että urheilusta tuli viihdebisnestä? Radioissahan eivät asut ja mainokset näy. Urheilubisneksen markkinointia suolletaan kaikissa medioissa. Itseään rääkkävistä ihmistä tehdään sankareita. Onko vammautumatonta urheilijaa nähty?

Miten sirkus ja urheilu eroavat toisistaan? Siten että sirkuksessa ei saavutuksia mitata ja tilastoida.

Blogieni otsikoita:

Ylelle sopiva säästökohde: urheiluviihteen markkinointitoimisto
Miksi talvista sirkustaidetta kutsutaan urheiluksi?
Urheilu-uutiset: idiootit idiooteista idiooteille
Ammattiurheilijuus on sairaus
Huippu-urheilijat tosikkopellejä viihdesirkuksessa
Seuran vuoksi miljoonat ihmiset teeskentelevät pitävänsä urheilusirkuksesta
Rupusakki viihdyttää rupusakkia: urheilu
Huippu-urheilu on yksi autismin muoto
Urheilu-uutiset tilastoviihdettä urheiluviihteestä
Huippu-urheilijat tosikkopellejä viihdesirkuksessa
Löi ratkaisumaalin vain 30 s ennen loppuvihellystä; urheiluporno
Viihdejumalan paksuus 2,54 cm, halkaisija 7,62 cm
Maraton on sairaus
Ylen urheiluviihteen markkinointitoimisto lakkautettava
Miksi tärkeää tietää millä minuutilla maali syntyi?

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/94465-missä-vaiheessa-kansallisesta-projektista-tuli-viihdettä

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kilpaurheilun filosofia:

Olla paras jossakin tyhjänpäiväisessä.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset