Juomakulttuuri http://juhotamminen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/139145/all Sat, 19 Nov 2016 13:41:31 +0200 fi Samovaari http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/226447-samovaari <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p>Monilla on kotona neukkusamovaari, joko koristeena, vintin varastossa tai <em>ehkä:</em> oikeassa käytössä. Tula-kaupungissa tehdään niitä edelleen (venäläinen sananlasku: &quot;<em>Ei Tulaan samovaaria viedä</em>&quot;) ja aivan toimiva käyttökampe se onkin. Sana samovaari (самoвар) tulee venäläisistä sanoista сам варить (keittää itse).</p><p>Meillä on kotona sellainen alkuperäinen (ei sähköllä toimiva) ja silloin tällöin keitämme silläkin juhlalliset tsuajut. Muutamia kiehisiä sekä puupalasia sinne ja avot. Yleensä keitetään teetä uudella sähkösamovaarilla, jonka päällä seisoo pieni teekannu josta saadaan haudutettua teetä (laimennetaan sopivasti samovaarin kuumalla vedellä). Aivan erimakuista kuin pussitee...</p><p>Vuokkiniemen lähellä (heti rajamme toisella puolella, Vienan Karjalassa) sijaitsee kiinnostava samovaarimuseo. Käymisen arvoinen paikka:</p><p><a href="http://www.hutorkormilo.com" title="www.hutorkormilo.com">www.hutorkormilo.com</a></p><p>&nbsp;</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/Ovr11XcD1ww?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/Ovr11XcD1ww?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Monilla on kotona neukkusamovaari, joko koristeena, vintin varastossa tai ehkä: oikeassa käytössä. Tula-kaupungissa tehdään niitä edelleen (venäläinen sananlasku: "Ei Tulaan samovaaria viedä") ja aivan toimiva käyttökampe se onkin. Sana samovaari (самoвар) tulee venäläisistä sanoista сам варить (keittää itse).

Meillä on kotona sellainen alkuperäinen (ei sähköllä toimiva) ja silloin tällöin keitämme silläkin juhlalliset tsuajut. Muutamia kiehisiä sekä puupalasia sinne ja avot. Yleensä keitetään teetä uudella sähkösamovaarilla, jonka päällä seisoo pieni teekannu josta saadaan haudutettua teetä (laimennetaan sopivasti samovaarin kuumalla vedellä). Aivan erimakuista kuin pussitee...

Vuokkiniemen lähellä (heti rajamme toisella puolella, Vienan Karjalassa) sijaitsee kiinnostava samovaarimuseo. Käymisen arvoinen paikka:

www.hutorkormilo.com

 

https://www.youtube.com/watch?v=Ovr11XcD1ww

]]>
13 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/226447-samovaari#comments Kulttuuri Juomakulttuuri Nautinnot Ulkoilu Sat, 19 Nov 2016 11:41:31 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/226447-samovaari
Kotioluen valmistusohje aloittelijalle - Eräs sellainen http://mattikarvonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ruoka/191884-kotioluen-valmistusohje-aloittelijalle-eras-sellainen <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p>Jonkin aikaa sitten kotioluen ja sahdin valmistusta opiskelin internetistä. Vasta mentorin löydyttyä sain käytännön niksit joidenavulla uskalsin lähteä koettamaan. Muutamien onnistuneiden satsien jälkeen halusin kirjoitella omanlaiseni ohjeistuksen muille mahdollisesti kiinnostuneille. Olkaa hyvä:</p><hr /><p><strong>Alkusanat</strong><br />Oluen valmistus on mielenkiintoinen ja monivivahteinen ala joka vaikuttaisi kiinnostavan kasvavassa<br />määrin. Internet tarjoaa lukuisia ohjeita, mutta osittain ne voivat vaikuttaa liian monimutkaisilta ja<br />sisältävät aloittelijan kannalta turhaa &rdquo;hifistelyä&rdquo;. Perushyvän ALEn paneminen onnistunee jokaiselta.</p><p>Luokitukseltaan olut on käymisteitse valmistettava juoma, jonka käymissokerit ovat lähtöisin maltaista ja vain maltaista. Samoin käyttävän hiivan ravinteet ovat lähtöisin maltaista. Sahti on olut, joka tehdään muinaisia ja perinteisiä traditionta kunnioittaen. Tämän ohjeen avulla voi tehdä myös sahtia.</p><p>Ohje on tarkoitettu lähinnä niille jotka vasta haaveilevat kotioluen valmistuksesta mutta eivät ole löytäneet riittävän helppoa ohjetta tai mentoria haaveidensa toteutumisenpohjaksi.</p><p><strong>Yleiskuvaus</strong><br />Oluen valmistus, eli oluen paneminen, sisältää seuraavat päävaiheet:</p><p>1.Mäskäys<br />2.Suodatus<br />3.Vierteen keitto (ei keitetä --&gt; sahtia)<br />4. Hiivaus (&amp; Maustaminen)<br />5. Pääkäyminen<br />6. Pullotus<br />7. Jälkikäyminen<br />8. Nauttiminen</p><p>Aikaa vaiheisiin 1-4 kuluu noin 6 tuntia. Aloittelija voi tarvita enemmän. Oluen valmistus ei kuitenkaan vaadi jatkuvaa päivystystä, ellei paloturvallisuusnäkökohdat sitten niin edellytä, joten siinä sivussa voi touhuta muutakin.</p><p>Oluen valmistukseen kotikeittiössä tarvitaan seuraavia asioita &amp; välineitä &amp; aineksia:<br />1. &rdquo;Panopäiväkirja&rdquo;: Kirjaa ylös mitä teit ja mihin aikaan. Kiität itseäsi tästä vielä joku päivä.<br />2. Hygieniaa: Puhtaus on puoliruokaa, mutta 90 % olutta. Ei kannata pilata prosessia likaisilla astioilla.<br />3. Mallasta, esim. Viking Malt &ndash; Sahtimallas. (Voi toki mallastaa omiakin ohria, mutta työlästä luulisin)<br />4. Lämpömittari: Riittävän pitkä jotta sillä saa mitattua kattilan pohjasta asti. 0-100 &deg;C mittausalue.<br />5. Mäskäyskattila. 10 Litraa hyvä, mutta kirjoittaja on tehnyt&nbsp; myös 7 litraisessa.<br />6. Kapusta: Mäskiä sekoitetaan ja välineen tulee olla vahva. Muovinen tuskin kestää.<br />7. Suodatusväline. Muoviämpäristä ja katajanoksista saa tehtyä tämän. Lisää kohdassa Suodatus.<br />8. Käymisastia.10 litran muoviämpäri kelpaa hyvin. Kanteen reikä ja siihen tiivistekumi ja vesilukko.<br />9. Hiiva. Pullahiiva käy hyvin. Olut- ja viinihiivoilla saanee parempaa.<br />10.Mausteet. Sahtia maustetaan katajanmarjoilla, olutta humalalla. Lisää kohdassa Maustaminen.<br />11. Lappoletku.<br />12. Pulloja. Kirjoittaja käyttää muovisia pakastepulloja. Ne ei räjähdä vaikka jälkikäyminen olisi raju.</p><p><strong>Mäskäys</strong><br />Kun viljaa mallastetaan, siihen muodostuu monia mäskäyksessä tarvittavia entsyymejä, joita kutakin<br />tarvitaan mäskäyksen eri vaiheissa. Mäskäysprosessia ohjataan mäskipuuron lämpötilaa muuttelemalla tavoitellen eri vaiheissa tietyille entsyymille parhaiten sopivia lämpötiloja. Entsyymitoiminnan vaikutuksesta mallas hajoaa tavoitellussa suhteessa proteineiksi (aminohapoiksi) ja sokereiksi. Käyvä sokeri on maltoosia (disakkaridi: glukoosi-glukoosi) ja täyteläistä makua antava sokeri on dextriiniä (monosakkaridi: glukoosi). (Tavallinen leivonnassa käytetty kidesokeri on disakkaridi: glukoosi-fruktoosi, josta saa tehtyä vain kiljua). Tarkka lämpötilan ohjaus on siis koko mäskäyksen aikana tärkeää. Perusteoria on biokemiallinen mutta perimätietona kulkenutta sahtitaitoa ei pidä silti väheksyä. Teorian ymmärtäminen tosin mahdollistaa luovan soveltamisen.</p><p>Lämpötilan nostoissa lämmitys tulisi tehdä nopeasti ja se käy kätevimmin kaasu- tai induktiolevyllä tai sitten lisäämällä sopiva määrä kiehuvaa vettä mäskin sekaan sitä mukaan kun prosessi etenee. Perinteisen hellalevyn hitaus voi lisätä haastetta. Vedenlisäystaktiikka on myös siltä kantilta varma, että näin tehden mäski ei voi palaa pohjaan, joka on todellinen riski sillä mäski on hyvä eriste. Mäski palaa pohjaan yhtä helposti kuin mikä tahansa viljapuuro. Vedenlisäystaktiikka edellyttää sitä ettei mäskikattilaa prosessin alkuvaiheessa kokonaan täytetty vedellä. Allekirjoittanut täyttää kattilan vedellä heti sisäänmäskäyksen jälkeen, koska hoitaa mäskäämisen iduktiolevyllä. Rankkaa sekoittamista ja aktiivista lämpömittarin tarkkailua vaaditaan lämmitysvaiheissa kaikilla tavoilla<br />tehtynä. Tehdessään ämpärillistä olutta, kirjoittaja käyttää noin 1.5 - 2 kg mallasta.</p><p><strong>Mäskäyslämpötilat ja ajat:</strong><br /><u>Sisäänmäskäys:</u> Kylmää vettä maltaiden sekaan vain sen verran että maltaat kostuvat. Antaa sitten lämmetä huoneen lämpöön kaikessa rauhassa huoneenlämpöiseksi. Vettä täytyy lisätä sisäänmäskäyksen jälkeen. Tämä vaihe helpottaa suodatettavuutta.<br /><u>Protelyysitauko:</u> 50 &ndash; 55 &deg;C,&nbsp; 0 &ndash; 45 min. Hiivalle tärkeitä proteiineja syntyy<br /><u>Maltoositauko</u>: 62 &ndash; 65 &deg;C, 30 &ndash; 180* min. Alkoholiksi käyviä sokereita syntyy<br /><u>Dextriinitauko</u>: 70 &ndash; 74 &deg;C, 0 &ndash; 150*min. Täyteläistä makua antavia sokereita syntyy<br /><u>Ulosmäskäys</u>: 80 &deg;C, 1 &ndash; 10 min. Entsyymit tuhoutuvat.<br /><br /><em>*Sokeroituminen kestänee korkeintaan noin 2 &ndash; 3 tuntia. Jos mäskiä pidetään liian pitkään maltoositauossa, ei dextriiniä muodostu ollenkaan. Sokeroitumistaukojen pituuden suhde määrää lopputuotteen alkoholipitoisuus/täyteläisyys suhteen. Voi myös pitää kolmituntisen jossain sillä ja välillä arvossa, jolloin lopputuoteeseen syntyy varmasti molempia.</em><br /><br /><strong>Suodatus</strong><br />Suodatuksessa nestemäinen vierre ja kiinteät mäskinjämät erotetaan toisistaan. Suodattimeksi soveltuu (ehkä jopa parhaiten kaikista mahdollisista vaihtoehdoista) ämpäri, jonka pohjaan on tehty muutamia sormen mentäviä reikiä. Ämpäri enintään puolilleen katajan oksia ja suodatin on valmis.<br /><br /><strong>Keittäminen</strong><br />Sahtia tehdessä vierrettä ei keitetä ja tämä vaihe jätetään väliin. Olutvierrettä keitetään eräiden ohjeiden mukaan tunti tai useampi. Keittämisen aikana vaahtoa kerätään pois pinnalta. Kirjoittaja yleensä keittää vain sen aikaa kun vaahtoa muodostuu pinnalle (noin 30 min). Keitetty vierre on steriiliä, joten jäähdytyksen aikana on pidettävä huoli ettei vierteeseen pääse pöpöjä.</p><p><strong>Hiivaus</strong><br />Hiivaus voidaan tehdä kun vierre on jäähtynyt &rdquo;käden lämpöiseksi&rdquo;. Liian kuumassa hiivasolut tuhoutuvat, liian kylmässä käyminen alkaa hitaasti jos ollenkaan.<br /><br /><strong>Maustaminen</strong><br />Tyypillisiä mausteita ovat humalat (katkero &amp; aromi), katajanmarjat, kuusenkerkät, inkivääri, jne. Periaatteessa maustaa voi millä tahansa. Sahtiin ei tavallisesti käytetä kuin korkeintaan katajanmarjoja ja -oksia. Kaksi eri humalatyyppiä on syytä tietää; aromihumala ja katkerohumala. Aromihumalat tuovat aromia, katkerot katkeroa. Katkeropitoisuus ilmoitetaan joistakin kaupan oluista IBU (International Bitternes Unit) arvolla, joka kertoo katkeromolekyylien ppm-arvon (parts per million, eli promillen promille). Aromihumaloita on ties mitä erilaisia joiden salat ovat panimomestarien heiniä.</p><p><strong>Käyminen</strong><br />Käyminen koostuu kahdesta osasta: pääkäyminen ja jälkikäyminen. Pääkäymisessä syntyy alkoholia, jälkikäymisessä maut tasapainottuvat ja kehittyvät oluen kypsyessä. Jälkikäyminen tapahtuu pulloissa. Pääkäyminen tehdään vesilukollisessa ämpärissä. Pääkäyminen alkaa kun hiiva aktivoituu ja loppuu kun: Maltoosi loppuu tai alkoholia on 15% (hiivalle liikaa alkoholia) tai pH laskee hiivalle liian alas. Jos hiilidioksidi ei pääse käymisastiasta pois vesilukon kautta, hiilidioksidi liukenee<br />nesteeseen ja pH laskee hiiva tippuu pohjalle kiinteäksi kököksi tai liejuklöntiksi. Käymisen kesto siis riippuu lämpötilasta ja hiivalaadusta ja sen aktivoitumisesta. Pullahiiva käy huoneenlämmössä jopa alle vuorokaudessa, jona aikana vesilukko pulputtaa täysillä kunnes loppuu sitten kuin seinään.<br />Pullahiivalla tulee ihan hyvää tavaraa huoneenlämmössä. Heti pääkäymisen jälkeen tavoiteltu alkoholipitoisuus on saavutettu mutta maku tuskin on kovin erinomainen. Tässä kohtaa ei siis pidä huolestua; maku se kehittyy erinomaiseksi vasta jälkikäymisen aikana.</p><p><strong>Pullotus</strong><br />Ennen lappoamista pulloihin hiiva tulee saattaa lepotilaan, jolloin se laskeutuu käymisastian pohjalle selkeästi erottuvaksi kerrokseksi, eli sedimentoituu. Tällöin loppu selkiytyy tai jopa kirkastuu. Sedimentin paksuus on tyypillisesti pari-kolme senttiä ämpärin pohjalla. Selkiytys onnistuu käytännössä esim. jäähdyttämällä käymisastia lähelle 0 &deg;C (talvella varsin helppoa). Toinen vaihtoehto on pH-tason laskeminen esim. lisäämällä teelusikallinen sitruunahappoa käymisastiaan (kirjoittajien valinta). Kolmas vaihtoehto on odottaa ja odottaa ja odottaa...</p><p><strong>Jälkikäyminen</strong><br />Pullot voi laittaa jälkikäymään esim. jääkaappiin &rdquo;sopivaksi&rdquo; ajaksi. Sahti tulisi erään ohjeen mukaan nauttia 2, viimeistään 3 viikon ikäisenä. Tuoreolut on elävä tuote jonka maku siis kehittyy kehittymistään, kunnes lopulta kehitys alkaa esim. maitohappokäymisen johdosta kulkea huonompaan suuntaan (kun sinne kuitenkin pääsi niitä pöpöjä). Tämä alkanee noin 3 viikon<br />kohdalla. Jälkikäymisen voi tehdä pullojen sijasta myös hana-astiassa joka on kätevä tapa juhlasahdin tapauksessa.</p><p><strong>Nauttiminen</strong><br />Alkoholipitoisuudesta arvio: 2kg mallasta 10 litran satsia kohden tuottaa noin 6-10 % alc. vol. riippuen mäskäysreseptistä. Tämä on hyvä tietää kun aikoo nauttia tuotteistaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jonkin aikaa sitten kotioluen ja sahdin valmistusta opiskelin internetistä. Vasta mentorin löydyttyä sain käytännön niksit joidenavulla uskalsin lähteä koettamaan. Muutamien onnistuneiden satsien jälkeen halusin kirjoitella omanlaiseni ohjeistuksen muille mahdollisesti kiinnostuneille. Olkaa hyvä:


Alkusanat
Oluen valmistus on mielenkiintoinen ja monivivahteinen ala joka vaikuttaisi kiinnostavan kasvavassa
määrin. Internet tarjoaa lukuisia ohjeita, mutta osittain ne voivat vaikuttaa liian monimutkaisilta ja
sisältävät aloittelijan kannalta turhaa ”hifistelyä”. Perushyvän ALEn paneminen onnistunee jokaiselta.

Luokitukseltaan olut on käymisteitse valmistettava juoma, jonka käymissokerit ovat lähtöisin maltaista ja vain maltaista. Samoin käyttävän hiivan ravinteet ovat lähtöisin maltaista. Sahti on olut, joka tehdään muinaisia ja perinteisiä traditionta kunnioittaen. Tämän ohjeen avulla voi tehdä myös sahtia.

Ohje on tarkoitettu lähinnä niille jotka vasta haaveilevat kotioluen valmistuksesta mutta eivät ole löytäneet riittävän helppoa ohjetta tai mentoria haaveidensa toteutumisenpohjaksi.

Yleiskuvaus
Oluen valmistus, eli oluen paneminen, sisältää seuraavat päävaiheet:

1.Mäskäys
2.Suodatus
3.Vierteen keitto (ei keitetä --> sahtia)
4. Hiivaus (& Maustaminen)
5. Pääkäyminen
6. Pullotus
7. Jälkikäyminen
8. Nauttiminen

Aikaa vaiheisiin 1-4 kuluu noin 6 tuntia. Aloittelija voi tarvita enemmän. Oluen valmistus ei kuitenkaan vaadi jatkuvaa päivystystä, ellei paloturvallisuusnäkökohdat sitten niin edellytä, joten siinä sivussa voi touhuta muutakin.

Oluen valmistukseen kotikeittiössä tarvitaan seuraavia asioita & välineitä & aineksia:
1. ”Panopäiväkirja”: Kirjaa ylös mitä teit ja mihin aikaan. Kiität itseäsi tästä vielä joku päivä.
2. Hygieniaa: Puhtaus on puoliruokaa, mutta 90 % olutta. Ei kannata pilata prosessia likaisilla astioilla.
3. Mallasta, esim. Viking Malt – Sahtimallas. (Voi toki mallastaa omiakin ohria, mutta työlästä luulisin)
4. Lämpömittari: Riittävän pitkä jotta sillä saa mitattua kattilan pohjasta asti. 0-100 °C mittausalue.
5. Mäskäyskattila. 10 Litraa hyvä, mutta kirjoittaja on tehnyt  myös 7 litraisessa.
6. Kapusta: Mäskiä sekoitetaan ja välineen tulee olla vahva. Muovinen tuskin kestää.
7. Suodatusväline. Muoviämpäristä ja katajanoksista saa tehtyä tämän. Lisää kohdassa Suodatus.
8. Käymisastia.10 litran muoviämpäri kelpaa hyvin. Kanteen reikä ja siihen tiivistekumi ja vesilukko.
9. Hiiva. Pullahiiva käy hyvin. Olut- ja viinihiivoilla saanee parempaa.
10.Mausteet. Sahtia maustetaan katajanmarjoilla, olutta humalalla. Lisää kohdassa Maustaminen.
11. Lappoletku.
12. Pulloja. Kirjoittaja käyttää muovisia pakastepulloja. Ne ei räjähdä vaikka jälkikäyminen olisi raju.

Mäskäys
Kun viljaa mallastetaan, siihen muodostuu monia mäskäyksessä tarvittavia entsyymejä, joita kutakin
tarvitaan mäskäyksen eri vaiheissa. Mäskäysprosessia ohjataan mäskipuuron lämpötilaa muuttelemalla tavoitellen eri vaiheissa tietyille entsyymille parhaiten sopivia lämpötiloja. Entsyymitoiminnan vaikutuksesta mallas hajoaa tavoitellussa suhteessa proteineiksi (aminohapoiksi) ja sokereiksi. Käyvä sokeri on maltoosia (disakkaridi: glukoosi-glukoosi) ja täyteläistä makua antava sokeri on dextriiniä (monosakkaridi: glukoosi). (Tavallinen leivonnassa käytetty kidesokeri on disakkaridi: glukoosi-fruktoosi, josta saa tehtyä vain kiljua). Tarkka lämpötilan ohjaus on siis koko mäskäyksen aikana tärkeää. Perusteoria on biokemiallinen mutta perimätietona kulkenutta sahtitaitoa ei pidä silti väheksyä. Teorian ymmärtäminen tosin mahdollistaa luovan soveltamisen.

Lämpötilan nostoissa lämmitys tulisi tehdä nopeasti ja se käy kätevimmin kaasu- tai induktiolevyllä tai sitten lisäämällä sopiva määrä kiehuvaa vettä mäskin sekaan sitä mukaan kun prosessi etenee. Perinteisen hellalevyn hitaus voi lisätä haastetta. Vedenlisäystaktiikka on myös siltä kantilta varma, että näin tehden mäski ei voi palaa pohjaan, joka on todellinen riski sillä mäski on hyvä eriste. Mäski palaa pohjaan yhtä helposti kuin mikä tahansa viljapuuro. Vedenlisäystaktiikka edellyttää sitä ettei mäskikattilaa prosessin alkuvaiheessa kokonaan täytetty vedellä. Allekirjoittanut täyttää kattilan vedellä heti sisäänmäskäyksen jälkeen, koska hoitaa mäskäämisen iduktiolevyllä. Rankkaa sekoittamista ja aktiivista lämpömittarin tarkkailua vaaditaan lämmitysvaiheissa kaikilla tavoilla
tehtynä. Tehdessään ämpärillistä olutta, kirjoittaja käyttää noin 1.5 - 2 kg mallasta.

Mäskäyslämpötilat ja ajat:
Sisäänmäskäys: Kylmää vettä maltaiden sekaan vain sen verran että maltaat kostuvat. Antaa sitten lämmetä huoneen lämpöön kaikessa rauhassa huoneenlämpöiseksi. Vettä täytyy lisätä sisäänmäskäyksen jälkeen. Tämä vaihe helpottaa suodatettavuutta.
Protelyysitauko: 50 – 55 °C,  0 – 45 min. Hiivalle tärkeitä proteiineja syntyy
Maltoositauko: 62 – 65 °C, 30 – 180* min. Alkoholiksi käyviä sokereita syntyy
Dextriinitauko: 70 – 74 °C, 0 – 150*min. Täyteläistä makua antavia sokereita syntyy
Ulosmäskäys: 80 °C, 1 – 10 min. Entsyymit tuhoutuvat.

*Sokeroituminen kestänee korkeintaan noin 2 – 3 tuntia. Jos mäskiä pidetään liian pitkään maltoositauossa, ei dextriiniä muodostu ollenkaan. Sokeroitumistaukojen pituuden suhde määrää lopputuotteen alkoholipitoisuus/täyteläisyys suhteen. Voi myös pitää kolmituntisen jossain sillä ja välillä arvossa, jolloin lopputuoteeseen syntyy varmasti molempia.

Suodatus
Suodatuksessa nestemäinen vierre ja kiinteät mäskinjämät erotetaan toisistaan. Suodattimeksi soveltuu (ehkä jopa parhaiten kaikista mahdollisista vaihtoehdoista) ämpäri, jonka pohjaan on tehty muutamia sormen mentäviä reikiä. Ämpäri enintään puolilleen katajan oksia ja suodatin on valmis.

Keittäminen
Sahtia tehdessä vierrettä ei keitetä ja tämä vaihe jätetään väliin. Olutvierrettä keitetään eräiden ohjeiden mukaan tunti tai useampi. Keittämisen aikana vaahtoa kerätään pois pinnalta. Kirjoittaja yleensä keittää vain sen aikaa kun vaahtoa muodostuu pinnalle (noin 30 min). Keitetty vierre on steriiliä, joten jäähdytyksen aikana on pidettävä huoli ettei vierteeseen pääse pöpöjä.

Hiivaus
Hiivaus voidaan tehdä kun vierre on jäähtynyt ”käden lämpöiseksi”. Liian kuumassa hiivasolut tuhoutuvat, liian kylmässä käyminen alkaa hitaasti jos ollenkaan.

Maustaminen
Tyypillisiä mausteita ovat humalat (katkero & aromi), katajanmarjat, kuusenkerkät, inkivääri, jne. Periaatteessa maustaa voi millä tahansa. Sahtiin ei tavallisesti käytetä kuin korkeintaan katajanmarjoja ja -oksia. Kaksi eri humalatyyppiä on syytä tietää; aromihumala ja katkerohumala. Aromihumalat tuovat aromia, katkerot katkeroa. Katkeropitoisuus ilmoitetaan joistakin kaupan oluista IBU (International Bitternes Unit) arvolla, joka kertoo katkeromolekyylien ppm-arvon (parts per million, eli promillen promille). Aromihumaloita on ties mitä erilaisia joiden salat ovat panimomestarien heiniä.

Käyminen
Käyminen koostuu kahdesta osasta: pääkäyminen ja jälkikäyminen. Pääkäymisessä syntyy alkoholia, jälkikäymisessä maut tasapainottuvat ja kehittyvät oluen kypsyessä. Jälkikäyminen tapahtuu pulloissa. Pääkäyminen tehdään vesilukollisessa ämpärissä. Pääkäyminen alkaa kun hiiva aktivoituu ja loppuu kun: Maltoosi loppuu tai alkoholia on 15% (hiivalle liikaa alkoholia) tai pH laskee hiivalle liian alas. Jos hiilidioksidi ei pääse käymisastiasta pois vesilukon kautta, hiilidioksidi liukenee
nesteeseen ja pH laskee hiiva tippuu pohjalle kiinteäksi kököksi tai liejuklöntiksi. Käymisen kesto siis riippuu lämpötilasta ja hiivalaadusta ja sen aktivoitumisesta. Pullahiiva käy huoneenlämmössä jopa alle vuorokaudessa, jona aikana vesilukko pulputtaa täysillä kunnes loppuu sitten kuin seinään.
Pullahiivalla tulee ihan hyvää tavaraa huoneenlämmössä. Heti pääkäymisen jälkeen tavoiteltu alkoholipitoisuus on saavutettu mutta maku tuskin on kovin erinomainen. Tässä kohtaa ei siis pidä huolestua; maku se kehittyy erinomaiseksi vasta jälkikäymisen aikana.

Pullotus
Ennen lappoamista pulloihin hiiva tulee saattaa lepotilaan, jolloin se laskeutuu käymisastian pohjalle selkeästi erottuvaksi kerrokseksi, eli sedimentoituu. Tällöin loppu selkiytyy tai jopa kirkastuu. Sedimentin paksuus on tyypillisesti pari-kolme senttiä ämpärin pohjalla. Selkiytys onnistuu käytännössä esim. jäähdyttämällä käymisastia lähelle 0 °C (talvella varsin helppoa). Toinen vaihtoehto on pH-tason laskeminen esim. lisäämällä teelusikallinen sitruunahappoa käymisastiaan (kirjoittajien valinta). Kolmas vaihtoehto on odottaa ja odottaa ja odottaa...

Jälkikäyminen
Pullot voi laittaa jälkikäymään esim. jääkaappiin ”sopivaksi” ajaksi. Sahti tulisi erään ohjeen mukaan nauttia 2, viimeistään 3 viikon ikäisenä. Tuoreolut on elävä tuote jonka maku siis kehittyy kehittymistään, kunnes lopulta kehitys alkaa esim. maitohappokäymisen johdosta kulkea huonompaan suuntaan (kun sinne kuitenkin pääsi niitä pöpöjä). Tämä alkanee noin 3 viikon
kohdalla. Jälkikäymisen voi tehdä pullojen sijasta myös hana-astiassa joka on kätevä tapa juhlasahdin tapauksessa.

Nauttiminen
Alkoholipitoisuudesta arvio: 2kg mallasta 10 litran satsia kohden tuottaa noin 6-10 % alc. vol. riippuen mäskäysreseptistä. Tämä on hyvä tietää kun aikoo nauttia tuotteistaan.

]]>
1 http://mattikarvonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ruoka/191884-kotioluen-valmistusohje-aloittelijalle-eras-sellainen#comments Ruoka Biokemia Juomakulttuuri Muinaiskulttuuri Sat, 04 Apr 2015 11:21:34 +0000 Matti Karvonen http://mattikarvonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ruoka/191884-kotioluen-valmistusohje-aloittelijalle-eras-sellainen
Perkolaattori - pulputuspannu http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ruoka/190007-perkolaattori-pulputuspannu <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p>Makuasioista ollaan monta mieltä, mutta ainakin <em>meillä</em> vannotaan perkolaattorikahvin nimeen. Laitekeksintö on ikivanha, kuten tämä <a href="http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden_esine_2006/pannu">museoviraston historiikki</a> todistaa. Muistan hyvin miten kiehtovaa oli 1950-luvun pikkupojalle katsella tuota pulputusta siinä läpinäkyvässä kannessa. Äidin perkolaattori oli sitä mallia, joka laitetaan hellan päälle. Nykyiset mallit ovat lähes aina sähkökäyttöisiä.</p><p>Perkolaattorissa valmistettua kahvia on pidetty erityisen hyvänä ja runsasaromisena. Perkolaattorin muita nimiä ovat pulputuspannu ja aromipannu (aiheellinen nimi sekin).&nbsp;Perkolaattorissa vesisäiliö on alimmaisena ja pannukarkeat kahvijauhot annostellaan säiliön päällä olevaan siivilään. Kuumentunut vesi virtaa suodatinputkea ylös pannun yläosaan ja valuu sieltä kahvijauheelle. Suodatuttuaan neste valuu siivilän läpi takaisin alasäiliöön.&nbsp;<br /><br />Sykli jatkuu, kunnes koko nesteen lämpötila on lähellä kiehumispistettä ja pannun pulputus loppuu. Koska kahvi ei saa kiehua, siirtyvät automaattiset perkolaattorit pulputuksen päätyttyä pienemmälle lämmitysteholle. Meidän perkolaattorimme (ide-line) on sitä mallia, mutta aiempi (nordica) oli hieman huonompi, koska se jatkoi aina uudestaan ja uudestaan pulputtamista (siitä oli joko katkaistava virta tai säädettävä tehoa pienemmälle).&nbsp;</p><p>Työkaverini Hannun kanssa todettiin kerran, työkahvitauon aikana, ettei ole perkolaattorikahvia voittanutta, mutta <em>yksi heikko kohta</em> näissä laitteissa on: tuo muovinen nuppi, joka haurastuu vuosien saatossa. Itse olen lukuisia kertoja liimanut sen takaisin kontakti- tai kakskomponenttiliimalla.. Nyt löytyi (onneksi ja vihdoin) paikka, <a href="http://kauppa.piketa.com/fi/catalog/kahvinkeittimien-varaosat">josta saa varaosanuppeja</a>. Näin kestolaitteemme jatkaa joka-aamuista kahvinkeittoa.</p><p>(<em>tämä blogin kirjoitin perkolaattorikahvin antamalla ilolla</em>)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Makuasioista ollaan monta mieltä, mutta ainakin meillä vannotaan perkolaattorikahvin nimeen. Laitekeksintö on ikivanha, kuten tämä museoviraston historiikki todistaa. Muistan hyvin miten kiehtovaa oli 1950-luvun pikkupojalle katsella tuota pulputusta siinä läpinäkyvässä kannessa. Äidin perkolaattori oli sitä mallia, joka laitetaan hellan päälle. Nykyiset mallit ovat lähes aina sähkökäyttöisiä.

Perkolaattorissa valmistettua kahvia on pidetty erityisen hyvänä ja runsasaromisena. Perkolaattorin muita nimiä ovat pulputuspannu ja aromipannu (aiheellinen nimi sekin). Perkolaattorissa vesisäiliö on alimmaisena ja pannukarkeat kahvijauhot annostellaan säiliön päällä olevaan siivilään. Kuumentunut vesi virtaa suodatinputkea ylös pannun yläosaan ja valuu sieltä kahvijauheelle. Suodatuttuaan neste valuu siivilän läpi takaisin alasäiliöön. 

Sykli jatkuu, kunnes koko nesteen lämpötila on lähellä kiehumispistettä ja pannun pulputus loppuu. Koska kahvi ei saa kiehua, siirtyvät automaattiset perkolaattorit pulputuksen päätyttyä pienemmälle lämmitysteholle. Meidän perkolaattorimme (ide-line) on sitä mallia, mutta aiempi (nordica) oli hieman huonompi, koska se jatkoi aina uudestaan ja uudestaan pulputtamista (siitä oli joko katkaistava virta tai säädettävä tehoa pienemmälle). 

Työkaverini Hannun kanssa todettiin kerran, työkahvitauon aikana, ettei ole perkolaattorikahvia voittanutta, mutta yksi heikko kohta näissä laitteissa on: tuo muovinen nuppi, joka haurastuu vuosien saatossa. Itse olen lukuisia kertoja liimanut sen takaisin kontakti- tai kakskomponenttiliimalla.. Nyt löytyi (onneksi ja vihdoin) paikka, josta saa varaosanuppeja. Näin kestolaitteemme jatkaa joka-aamuista kahvinkeittoa.

(tämä blogin kirjoitin perkolaattorikahvin antamalla ilolla)

]]>
22 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ruoka/190007-perkolaattori-pulputuspannu#comments Ruoka Juomakulttuuri Tue, 17 Mar 2015 06:28:43 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ruoka/190007-perkolaattori-pulputuspannu
Macuá http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ruoka/181728-macua <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p>Vuonna 2006 el macuásta tuli Nicaraguan kansallisdrinkki. Silloin Nicaraguan tunnettu likööriyritys ja muiden tunnettujen firmojen järjestämässä kilpailussa el macuá selviytyi voittajaksi.</p><p>Juoman nimi tulee paikallislinnusta <a href="http://www.cyclopaedia.es/wiki/Vencejo-Rabihorcado">(<em>Panyptila cayennensis)</em></a>. El macuá kuuluu pääskysiin ja nicaragualaiset rakastavat laulunsa ja linnun nimi esiintyy monissa kansan tarinoissa.</p><p>Vuonna 2009 yhdysvaltalainen <a href="http://www.washingtonpost.com/pb/recipes/el-macua/10585/">sanomalehti Washington Post julkaisi juoman reseptin. Julia Ewan kirjoittaa</a>: &rdquo; El Macua is light, tart and only a bit sweet: the perfect drink for a warm afternoon.&rdquo;</p><p><em>Tässä melko yksinkertainen resepti:</em></p><p><em>2 osaa vaaleaa rommia, (Ne, jotka ovat käyneet Nicaraguassa tietävät erikoisesta sokeriruokokukasta. Tässä ei mainosteta mitään). Jos haluaa alkoholitonta, voi sekoittaa soodavettä tai sprittiä.</em></p><p><em>2 osaa guavamehua</em></p><p><em>1 osa sitruunamehua (alkuperäisessä reseptissä on saman verran appelsiinimehua</em></p><p><em>Sokeria</em></p><p><em>Jäätä</em></p><p>Sekoita yhteen ja tarjoilee. Ravistele, jos siltä tuntuu. Tarjoile korkealla lasilla ja koristelee appelsiinirenkaalla.</p><p>Linkki espanjankieliselle sivulle, jossa kuvia juomasta.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.tragonacional.com.ni/Principal.htm" title="http://www.tragonacional.com.ni/Principal.htm">http://www.tragonacional.com.ni/Principal.htm</a></p><p>Mikä on Suomen kansallisjuoma? -Tässä olisi haaste suomalaisille baarimikoille, jos virallista kansallisjuomaa ei ole vielä olemassa.</p><p><strong>Macuá</strong>-sanasta sen verran, ettäc äänny k:na ja sanapaino viimeisella a: lla. Sano makua laulaen. :)</p><p>Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>El macuá</strong></p><p>En el año 2006 el macuá se convirtió en el trago nacional de Nicargua. Algunas empresas de renombre del país, entre las que se encontraba la licorera, organizaron un concurso de tragos. El macuá salió como vencedor.</p><p>El nombre de la bebida obedece a la de un pájaro muy popular en el país, el macuá (<em>Panyptila cayennensis). </em><em>El macuá es un tipo de golondrina y su canto es muy popular en el país. Además este pájaro aparece en diversos cuentos e historias populares.</em></p><p><em>En el año 2009, el diario norteamericano Washington Post publicó la receta del macuá. </em><em>Julia Ewan escribe: &ldquo;</em>El Macua is light, tart and only a bit sweet: the perfect drink for a warm afternoon.&rdquo;</p><p>Aquí la receta original:</p><p>&ldquo;1/2 oz de ron<br />1 oz de jugo de guayaba<br />1 oz de jugo de naranja<br />1/2 oz de jugo de limón<br />1/3 oz de sirope<br />1 rodaja de naranja</p><p>Que yo sepa, en Finlandia todavía no existe un coctail reconocido como trago, coctail o bebida nacional. Mientras lo encuentran, pueden, po ejemplo, festejar el Día de la Independencia (6.12.) con este trago. También lo pueden hacer sin alcohol, sustituyendo el ron con agua mineral.</p><p>&iexcl;Feliz Día de la Independencia!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuonna 2006 el macuásta tuli Nicaraguan kansallisdrinkki. Silloin Nicaraguan tunnettu likööriyritys ja muiden tunnettujen firmojen järjestämässä kilpailussa el macuá selviytyi voittajaksi.

Juoman nimi tulee paikallislinnusta (Panyptila cayennensis). El macuá kuuluu pääskysiin ja nicaragualaiset rakastavat laulunsa ja linnun nimi esiintyy monissa kansan tarinoissa.

Vuonna 2009 yhdysvaltalainen sanomalehti Washington Post julkaisi juoman reseptin. Julia Ewan kirjoittaa: ” El Macua is light, tart and only a bit sweet: the perfect drink for a warm afternoon.”

Tässä melko yksinkertainen resepti:

2 osaa vaaleaa rommia, (Ne, jotka ovat käyneet Nicaraguassa tietävät erikoisesta sokeriruokokukasta. Tässä ei mainosteta mitään). Jos haluaa alkoholitonta, voi sekoittaa soodavettä tai sprittiä.

2 osaa guavamehua

1 osa sitruunamehua (alkuperäisessä reseptissä on saman verran appelsiinimehua

Sokeria

Jäätä

Sekoita yhteen ja tarjoilee. Ravistele, jos siltä tuntuu. Tarjoile korkealla lasilla ja koristelee appelsiinirenkaalla.

Linkki espanjankieliselle sivulle, jossa kuvia juomasta.

 

http://www.tragonacional.com.ni/Principal.htm

Mikä on Suomen kansallisjuoma? -Tässä olisi haaste suomalaisille baarimikoille, jos virallista kansallisjuomaa ei ole vielä olemassa.

Macuá-sanasta sen verran, ettäc äänny k:na ja sanapaino viimeisella a: lla. Sano makua laulaen. :)

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

 

 

El macuá

En el año 2006 el macuá se convirtió en el trago nacional de Nicargua. Algunas empresas de renombre del país, entre las que se encontraba la licorera, organizaron un concurso de tragos. El macuá salió como vencedor.

El nombre de la bebida obedece a la de un pájaro muy popular en el país, el macuá (Panyptila cayennensis). El macuá es un tipo de golondrina y su canto es muy popular en el país. Además este pájaro aparece en diversos cuentos e historias populares.

En el año 2009, el diario norteamericano Washington Post publicó la receta del macuá. Julia Ewan escribe: “El Macua is light, tart and only a bit sweet: the perfect drink for a warm afternoon.”

Aquí la receta original:

“1/2 oz de ron
1 oz de jugo de guayaba
1 oz de jugo de naranja
1/2 oz de jugo de limón
1/3 oz de sirope
1 rodaja de naranja

Que yo sepa, en Finlandia todavía no existe un coctail reconocido como trago, coctail o bebida nacional. Mientras lo encuentran, pueden, po ejemplo, festejar el Día de la Independencia (6.12.) con este trago. También lo pueden hacer sin alcohol, sustituyendo el ron con agua mineral.

¡Feliz Día de la Independencia!

 

]]>
14 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ruoka/181728-macua#comments Ruoka Juomakulttuuri Kansainvälinen juoma Nicaragualainen drinkki Fri, 05 Dec 2014 13:16:38 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ruoka/181728-macua
Glögi http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ruoka/179986-glogi <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p>Yli vuosi sitten kirjoitin tänne ja espanjankieliseen blogiin <a href="http://amgs.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/138797-suomalainen-juomakulttuuri">suomalaisista juomista.</a> Silloin vappu ja kesä olivat lähellä. Osittain sen takia keskityin kesäjuomiin ja glögi jäi kuin jäi kirjoituksen ulkopuolelle.</p><p>Glögi on kuitenkin merkittävässä roolissa marras- ja joulukuun hämärässä aikana. On vain mukava istua vaikkapa takan eteen nauttimaan kuumasta glögistä. Netissä on helppoja ja mielenkiintoisia reseptejä. En aio tässä laittaa reseptejä teille, <a href="http://descubriendofinlandia.blogspot.fi/2014/11/bebidas-finlandesas-glogi-sima-sahti-y.html">kuten espanjankielisessä blogissa tein.</a> Espanjankielisissä maissa glögiä ei juoda, mutta nyt toivottavasti moni innostuu kokeilemaan uusia makuja..</p><p>Varmasti moni teistä voi antaa hyviä vinkkejä hyvästä glögistä. Helpointa on hankia glöginsä kaupoista tai ostaa maustepusseja ja improvisoida itse.</p><p>Glögissä paitsi maku ja tuoksu, myös väri on ihan sopiva. Glögi on osa suomalaista joulua ja glögin tuoksu on kuin lupaus joulun tulemisesta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Glögi&quot; o vino caliente con especias</strong></p><p>Hace más de un año escribí aquí sobre las bebidas finlandesas. En aquellos días el Primero de Mayo y el verano estaban por llegar y, en parte, por eso no escribí nada del vino caliente con especias de Navidad. Creo que en español debería ser simplemete &quot;glögi&quot;.</p><p>&quot;El glögi&quot; desempeña un papel muy importante en estos días grises de noviembre y diciembre. En Internet hay recetas fáciles e interesantes. No les voy a poner aquí recetas en finlandés, pues seguramente que ustedes tienen buenos consejos de como hacer un buen glögi. En el diario en español puse una receta. En los países hispanohablantes no se toma &quot;glögi&quot;, pero quizá ahora muchos se animen a probar nuevos sabores.</p><p>El sabor, el olor y también el color &quot;del glögi&quot; son muy apropiados. &quot;El glögi&quot; es parte de la Navidad finlandesa y el olor &quot;del glögi&quot; es una promesa de que La Navidad se acerca.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yli vuosi sitten kirjoitin tänne ja espanjankieliseen blogiin suomalaisista juomista. Silloin vappu ja kesä olivat lähellä. Osittain sen takia keskityin kesäjuomiin ja glögi jäi kuin jäi kirjoituksen ulkopuolelle.

Glögi on kuitenkin merkittävässä roolissa marras- ja joulukuun hämärässä aikana. On vain mukava istua vaikkapa takan eteen nauttimaan kuumasta glögistä. Netissä on helppoja ja mielenkiintoisia reseptejä. En aio tässä laittaa reseptejä teille, kuten espanjankielisessä blogissa tein. Espanjankielisissä maissa glögiä ei juoda, mutta nyt toivottavasti moni innostuu kokeilemaan uusia makuja..

Varmasti moni teistä voi antaa hyviä vinkkejä hyvästä glögistä. Helpointa on hankia glöginsä kaupoista tai ostaa maustepusseja ja improvisoida itse.

Glögissä paitsi maku ja tuoksu, myös väri on ihan sopiva. Glögi on osa suomalaista joulua ja glögin tuoksu on kuin lupaus joulun tulemisesta.

 

"Glögi" o vino caliente con especias

Hace más de un año escribí aquí sobre las bebidas finlandesas. En aquellos días el Primero de Mayo y el verano estaban por llegar y, en parte, por eso no escribí nada del vino caliente con especias de Navidad. Creo que en español debería ser simplemete "glögi".

"El glögi" desempeña un papel muy importante en estos días grises de noviembre y diciembre. En Internet hay recetas fáciles e interesantes. No les voy a poner aquí recetas en finlandés, pues seguramente que ustedes tienen buenos consejos de como hacer un buen glögi. En el diario en español puse una receta. En los países hispanohablantes no se toma "glögi", pero quizá ahora muchos se animen a probar nuevos sabores.

El sabor, el olor y también el color "del glögi" son muy apropiados. "El glögi" es parte de la Navidad finlandesa y el olor "del glögi" es una promesa de que La Navidad se acerca.

]]>
21 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ruoka/179986-glogi#comments Ruoka Glögi Juomakulttuuri Kaksikielinen blogi Fri, 14 Nov 2014 09:42:32 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ruoka/179986-glogi
Änärimiehen juomapeli http://santerikrki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/166518-anarimiehen-juomapeli <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p><strong>Jääkiekkokausi on kuumimmillaan NHL:n huipentuessa pudotuspeleihin. Samalla myös kesä lämpenee ja suomalainen juomakulttuuri alkaa jälleen kukoistaa. Näitä kahta on harvoin yhdistetty toisiinsa, mutta nyt siihen on mahdollisuus!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Pelin säännöt:</p><p>&nbsp;</p><p>Pelissä voi olla mukana useampia pelaajia. Tarvitset kuitenkin peliä varten shottilaseja sekä paljon juomista. Vaihtoehtoisesti voitte myös sopia muita tapoja nauttia shotteja. Peliä varten tarvitset myös yhden pätkän NHL-koostetta tai livepeliä (englanniksi!).</p><p>&nbsp;</p><p>Esimerkin koosteesta voi katsoa täältä:&nbsp;<a href="http://video.nhl.com/videocenter/console?id=2013030114-X-h">http://video.nhl.com/videocenter/console?id=2013030114-X-h</a></p><p>&nbsp;</p><p>Pelin kulku on yksinkertainen. Tavoitteena on ottaa aina shotti, kun kuulet seuraavat asiat:</p><p>&nbsp;</p><p>- Seivd by Räääsk</p><p>- (Shot) blocked by Rääsk</p><p>- Grabbed by Rääsk</p><p>- He SHOOOTS</p><p>&nbsp;</p><p>Aina kun kuuluu &quot;Seivd by Rääsk&quot;, jokainen pelaaja joutuu nauttimaan vuorollaan kaksi shotillista. Muista huudoista joutuu nauttimaan yhden annoksen. Pelin aikana ei saa käydä vessassa, vaan vessakäynnit ja tupakoinnit tulee hoitaa erätaukojen aikana. Peli päättyy, kun yksikään pelaaja ei enää kykene jatkamaan ottelua.</p><p>&nbsp;</p><p>Sääntöjä voi myös muokata, ja esimerkiksi shottien sijaan voi ottaa mietoja juomia jokaisen ylläolevan huudahduksen aikana.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jääkiekkokausi on kuumimmillaan NHL:n huipentuessa pudotuspeleihin. Samalla myös kesä lämpenee ja suomalainen juomakulttuuri alkaa jälleen kukoistaa. Näitä kahta on harvoin yhdistetty toisiinsa, mutta nyt siihen on mahdollisuus!

 

Pelin säännöt:

 

Pelissä voi olla mukana useampia pelaajia. Tarvitset kuitenkin peliä varten shottilaseja sekä paljon juomista. Vaihtoehtoisesti voitte myös sopia muita tapoja nauttia shotteja. Peliä varten tarvitset myös yhden pätkän NHL-koostetta tai livepeliä (englanniksi!).

 

Esimerkin koosteesta voi katsoa täältä: http://video.nhl.com/videocenter/console?id=2013030114-X-h

 

Pelin kulku on yksinkertainen. Tavoitteena on ottaa aina shotti, kun kuulet seuraavat asiat:

 

- Seivd by Räääsk

- (Shot) blocked by Rääsk

- Grabbed by Rääsk

- He SHOOOTS

 

Aina kun kuuluu "Seivd by Rääsk", jokainen pelaaja joutuu nauttimaan vuorollaan kaksi shotillista. Muista huudoista joutuu nauttimaan yhden annoksen. Pelin aikana ei saa käydä vessassa, vaan vessakäynnit ja tupakoinnit tulee hoitaa erätaukojen aikana. Peli päättyy, kun yksikään pelaaja ei enää kykene jatkamaan ottelua.

 

Sääntöjä voi myös muokata, ja esimerkiksi shottien sijaan voi ottaa mietoja juomia jokaisen ylläolevan huudahduksen aikana. 

]]>
0 http://santerikrki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/166518-anarimiehen-juomapeli#comments Kulttuuri Juomakulttuuri Fri, 25 Apr 2014 10:35:25 +0000 Santeri Kärki http://santerikrki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/166518-anarimiehen-juomapeli